Yleinen asumistuki

Yleisestä asumistuesta säädetään laissa yleisestä asumistuesta (938/2014), joka tuli voimaan 1.1.2015 ja korvasi vanhan asumistukilain (408/1975). Lakia on muutettu useita kertoja, merkittävimmin vuosina 2017 (opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin) ja 2024–2025 (opiskelijoiden palautus opintotuen asumislisän piiriin sekä kuntaryhmien yhdistäminen).

Tukea myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos (Kela). Tarkemmat säännökset löytyvät valtioneuvoston asetuksesta asumistuessa hyväksyttävistä enimmäisasumismenoista, joka päivitetään vuosittain ja määrittää kuntaryhmäkohtaiset vuokrakatot. Hallinnollisia ohjeita antaa Kela omilla etuusohjeillaan.

Asumistuki on tarveharkintainen sosiaalietuus: oikeus määräytyy ruokakunnan tulojen, asumismenojen ja asunnon sijainnin perusteella. Päätöksiin voi hakea muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta ja edelleen vakuutusoikeudelta.

Yleinen asumistuki on tarkoitettu pienituloisille ruokakunnille, jotka asuvat Suomessa vakituisesti vuokra- tai omistusasunnossa. Tukea voivat saada muun muassa työttömät, osa-aikatyössä olevat, matalapalkkaiset työntekijät sekä lapsiperheet. Tukea ei makseta loma- tai kakkosasuntoon vaan ainoastaan vakituiseen kotiin.

Eläkkeensaajat eivät kuulu yleisen asumistuen piiriin, vaan heille on oma etuutensa, eläkkeensaajan asumistuki (laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/2007).

Korkeakouluopiskelijat siirtyivät 1.8.2025 alkaen takaisin opintotuen asumislisän piiriin, eivätkä he enää lähtökohtaisesti saa yleistä asumistukea opiskelukuukausilta. Yleistä asumistukea voi opiskelija saada esimerkiksi kesätyökuukausilta, joina opintotukea ei nosteta, sekä silloin kun ruokakunnassa on muita jäseniä, kuten puoliso tai lapsia.

Hakijan ei tarvitse olla Suomen kansalainen, mutta asumisen on oltava vakinaista. EU-kansalaisilta ja kolmansien maiden kansalaisilta vaaditaan voimassa oleva oleskeluoikeus tai -lupa.

Asumistuki myönnetään aina ruokakunnalle, ei yksittäiselle henkilölle. Ruokakunta tarkoittaa kaikkia samassa asunnossa pysyvästi asuvia henkilöitä, joiden katsotaan muodostavan yhteistalouden. Tämä on yleisen asumistuen tärkein ja yleisimmin väärin ymmärretty käsite.

Samaan ruokakuntaan kuuluvat lähtökohtaisesti aviopuolisot, avopuolisot, rekisteröidyt parisuhdekumppanit sekä alaikäiset lapset. Sen sijaan kämppäkaverit, jotka jakavat asunnon mutta eivät elä yhteistaloudessa, lasketaan eri ruokakunniksi, jolloin kukin hakee omaa tukeaan ja asumismenot jaetaan.

Erikoistapauksia on useita. Jos vanhemman luona asuu täysi-ikäinen lapsi, hänet lasketaan samaan ruokakuntaan, ellei hänellä ole omaa erillistä vuokrasopimusta omasta huoneestaan. Alivuokralainen ja soluasunnon asukas muodostavat oman ruokakuntansa: solussa kukin huone on käytännössä oma ruokakuntansa.

Ruokakunnan virheellinen ilmoittaminen on yleisin syy takaisinperintään: jos hakija ilmoittaa asuvansa yksin, mutta tosiasiassa kumppani asuu vakituisesti samassa asunnossa, Kela voi periä maksetun tuen kokonaan takaisin ja tehdä rikosilmoituksen petoksesta.

Yleisessä asumistuessa ei ole tarkkaa euromääräistä tulorajaa, jonka ylittyessä tuki katkeaisi suoraan, vaan tuki pienenee asteittain tulojen kasvaessa.

Tulokäsitteenä käytetään jatkuvia bruttotuloja: palkka, yrittäjätulo, työttömyysetuudet, sairauspäiväraha, vanhempainpäivärahat, eläkkeet sekä pääomatulot. Tukeen vaikuttavista tuloista tehdään ansiotulovähennys 300 €/kk työssäkäyvää kohti (ns. suojaosa), joka kannustaa työn vastaanottamiseen.

Vuoden 2026 perustulorajat ja täyden tuen tulorajat riippuvat ruokakunnan koosta, kunnasta, hyväksyttävistä asumismenoista ja ajantasaisista Kelan taulukoista. Siksi yhtä kaikille sopivaa euromääräistä rajaa ei pidä käyttää päätöksen perusteena.

Karkeasti hahmottaen pienituloiset yhden hengen ruokakunnat, lapsiperheet ja osa-aikatyötä tekevät ruokakunnat voivat kuulua tuen piiriin eri tulotasoilla. Tarkka arvio kannattaa tehdä Kelan asumistukilaskurilla tai hakemuksen valmistelun yhteydessä ajantasaisilla tiedoilla.

Yleisen asumistuen euromäärä lasketaan kaavalla, joka on määritelty laissa yleisestä asumistuesta (938/2014). Pääperiaate on, että Kela maksaa 80 prosenttia hyväksytyistä asumismenoista, jotka ylittävät perusomavastuun.

Asumistuki = 0,80 × (hyväksyttävät asumismenot − perusomavastuu)

Hyväksyttävät asumismenot ovat todelliset asumismenot, jotka eivät kuitenkaan voi ylittää kuntaryhmäkohtaista enimmäismäärää (vuokrakattoa). Jos vuokrasi on 700 €/kk mutta kuntaryhmäsi katto on 563 €/kk, laskennassa käytetään 563 €/kk.

Perusomavastuu on se osa asumismenoista, jonka ruokakunnan oletetaan maksavan itse tuloillaan. Sen suuruus riippuu ruokakunnan koosta ja tuloista: pienituloiset maksavat pienemmän omavastuun, ja se kasvaa tulojen myötä.

Helpoin tapa hahmottaa oma tuki on Kelan asumistukilaskuri verkossa.

Vuoden 2025 alussa astui voimaan merkittävä rakenteellinen uudistus: aiemmat neljä kuntaryhmää yhdistettiin kolmeksi. Uudistuksen tavoitteena oli yksinkertaistaa järjestelmää.

Ryhmä I — pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Yhden hengen ruokakunnan enimmäisasumismeno on noin 563 €/kk.

Ryhmä II — keskisuuret kaupunkiseudut: noin 24 kuntaa, mukaan lukien Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Kuopio sekä useita näiden kehyskuntia. Yhden hengen enimmäisasumismeno on noin 447 €/kk.

Ryhmä III — muu Suomi: kaikki muut kunnat. Yhden hengen enimmäisasumismeno on noin 394 €/kk.

Ruokakunnan koon kasvaessa enimmäismäärät nousevat. Tarkat luvut on määritelty valtioneuvoston asetuksessa, joka julkaistaan vuosittain Finlexissä.

Asumismenoiksi luetaan ne kustannukset, jotka liittyvät vakituisen asunnon hallintaan ja ylläpitoon. Hyväksyttävät erät riippuvat asumismuodosta.

Vuokra-asunnossa hyväksyttäviä menoja ovat: kuukausivuokra, erikseen maksettavat vesimaksut (esimerkiksi 18 €/kk/henkilö, jos vesi ei sisälly vuokraan) sekä erikseen maksettava lämmitysmaksu. Sähkö ja kotivakuutus eivät ole asumismenoja.

Omistusasunnossa hyväksyttäviä menoja ovat: asuntolainan korot (ei kuitenkaan lyhennykset), hoitovastike sekä erilliset vesi- ja lämmitysmaksut. Rahoitusvastike ei ole hyväksyttävä meno.

Vuokrasopimuksen on oltava hakijan tai jonkun muun ruokakunnan jäsenen nimissä. Jos asut asunnossa ilman omaa sopimusta, et ole asumistukioikeutettu kyseisestä asunnosta.

Yleistä asumistukea haetaan ensisijaisesti sähköisesti OmaKela-palvelussa osoitteessa kela.fi/asiointi. Kirjautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Paperilomakkeen (AT 1) voi myös täyttää, jos sähköinen asiointi ei ole mahdollista.

Hakemuksessa ilmoitetaan: henkilötiedot (kaikki ruokakunnan jäsenet), asunnon tiedot, vuokra ja erikseen maksettavat asumismenot, ruokakunnan kaikkien jäsenten tulot bruttoina sekä varallisuustiedot tarvittaessa. Pankkitilinumero tarvitaan tuen maksamista varten.

Hakemus kannattaa jättää heti muuton tai tulojen muutoksen jälkeen, sillä tukea voidaan myöntää enintään hakemuskuukauden alusta lähtien — siis takautuvasti kuluvan kalenterikuukauden alusta, mutta ei tätä kauempaa.

OmaKelassa voi seurata hakemuksen käsittelyvaihetta reaaliaikaisesti, lähettää lisätietoja ja ladata liitteitä.

Hakemukseen on liitettävä asiakirjat, joilla todennetaan asumismenot ja tulot. Puutteelliset liitteet ovat yleisin syy käsittelyn viivästymiseen.

• Vuokrasopimus (kaikki sivut, allekirjoituksineen)
• Vuokranantajan ilmoitus tai vuokrakuitti, josta käy ilmi vuokran määrä
• Palkkalaskelmat viimeiseltä 1–3 kuukaudelta tai työsopimus, jos työ on uusi
• Yrittäjältä viimeisin verotuspäätös ja kuluvan vuoden YEL-vakuutusmaksun määrä
• Etuuspäätökset muista samanaikaisista etuuksista (työttömyyspäiväraha, sairauspäiväraha, opintotuen päätös)
• Tiliotteet 1–3 kuukauden ajalta, jos Kela pyytää
• Omistusasunnossa: isännöitsijäntodistus, lainasaldotodistus pankista, viimeisin vastikelaskelma
• Alivuokralaiselle: alivuokrasopimus ja päävuokralaisen sopimus
• Ulkomaalaisilta: oleskeluluvan kopio tai EU-rekisteröintitodistus

Liitteet ladataan OmaKelaan PDF- tai kuvatiedostoina.

Kelan ilmoittama tavoitekäsittelyaika asumistukihakemukselle on noin 3–4 viikkoa, mutta kuukausittaiset ja alueelliset vaihtelut ovat huomattavia. Ruuhka-aikoina käsittely voi venyä jopa 6–8 viikkoon. Sähköisesti jätetty hakemus täydellisin liittein käsitellään pääsääntöisesti nopeammin kuin paperihakemus.

Asumistuki maksetaan kuukausittain etukäteen, yleensä kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Ensimmäinen maksu sisältää usein kertaeränä tukea hakemuskuukauden alusta päätöksentekohetkeen asti.

Tuki voidaan myöntää takautuvasti vain hakemuskuukauden alusta. Aiemmilta kuukausilta ei makseta, vaikka olisit ollut tukikelpoinen koko vuoden.

Jos saat samaan asuntoon väliaikaisesti toimeentulotukea kunnalta tai Kelalta odottaessasi asumistukipäätöstä, toimeentulotuesta perussummasta voidaan vähentää sittemmin myönnetty asumistuki.

Asumistuki myönnetään lähtökohtaisesti vuodeksi kerrallaan, ja Kela tekee vuositarkistuksen, jossa selvitetään, ovatko ruokakunnan tulot, asumismenot ja kokoonpano pysyneet ennallaan.

Vuosien 2024–2025 uudistuksessa Kela siirtyi tiiviimpään automatisoituun valvontaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Kela vertaa ruokakunnan ilmoittamia tuloja kuukausittain Tulorekisterin tietoihin, ja merkittävät erot voivat laukaista välitarkistuksen ilman erillistä hakemusta.

Vuositarkistuksen yhteydessä saatetaan tehdä välitarkistus, jos ruokakunnan tulot ovat nousseet pysyvästi yli 400 €/kk tai laskeneet yli 200 €/kk, asumismenot ovat muuttuneet vähintään 50 €/kk tai ruokakunnan kokoonpano on muuttunut.

Tarkistuksen tuloksena tuki voi nousta, laskea tai loppua kokonaan. Jos havaitaan, että tukea on aiemmin maksettu liikaa, syntyy takaisinperintä.

Asumistuen saajalla on laajempi ilmoitusvelvollisuus kuin monessa muussa Kelan etuudessa. Laissa yleisestä asumistuesta on määritelty muutokset, joista on ilmoitettava viipymättä.

• Muutto uuteen asuntoon — myös saman kunnan sisällä
• Vuokran muutos tai erikseen maksettavien asumismenojen muutos vähintään 50 €/kk
• Tulojen pysyvä nousu yli 400 €/kk
• Tulojen pysyvä lasku yli 200 €/kk (muista hakea välitarkistus)
• Ruokakunnan kokoonpanon muutos: avopuoliso muuttaa sisään tai ulos, lapsi syntyy tai muuttaa pois
• Avioliitto, avoliiton alkaminen tai päättyminen
• Opintojen aloittaminen tai päättyminen
• Ulkomaille muutto tai pitkä oleskelu ulkomailla yli kuukauden

Ilmoituksen voi tehdä OmaKelassa muutaman minuutin verkkolomakkeella. Ilmoittamatta jättäminen johtaa lähes poikkeuksetta takaisinperintään.

Kielteinen päätös voi perustua moneen eri syyhyn. Yleisimmät hylkäysperusteet ovat:

• Tulot ylittävät tukirajan — laskennallinen tuki on alle 15 €/kk
• Vuokrasopimus ei ole hakijan tai ruokakunnan jäsenen nimissä
• Hakija on korkeakouluopiskelija ilman muita ruokakunnan jäseniä — kuuluu opintotuen asumislisän piiriin
• Asunto ei ole vakituinen koti — esim. loma-asunto
• Eläkkeensaaja — kuuluu eläkkeensaajan asumistuen piiriin
• Ruokakunnan jäsen on ilmoittamatta
• Liitteet puuttuvat — pyydettyä lisäselvitystä ei ole toimitettu määräajassa
• Varallisuus ylittää rajan

Toimeentulotuen ja asumistuen suhde: tuet eivät ole toisensa pois sulkevia, mutta toimeentulotukea myönnettäessä asumistuki lasketaan tuloksi. Hakijan kannattaa hakea ensin asumistukea.

Jos olet tyytymätön Kelan asumistukipäätökseen, voit hakea muutosta.

Ensimmäinen vaihe on oikaisuvaatimus Kelalle: pyydä, että Kela tarkastaa päätöksensä uudelleen. Tämä on usein nopein tie, jos kyse on selvästä virheestä.

Varsinainen muutoksenhakuelin on sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta (SAMU). Valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Käytännössä tiedoksisaantipäivä on seitsemäs päivä päätöksen postituspäivästä, ellei muuta osoiteta.

Jos sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös ei tyydytä, voi seuraavaan asteeseen valittaa vakuutusoikeudelle. Vakuutusoikeuden päätös on lopullinen.

Valitus ei lähtökohtaisesti maksa mitään. Asianajajan tai oikeusavustajan käyttö on vapaaehtoista; oikeusapua voi hakea valtion oikeusaputoimistosta pienituloisena.

Yleisen asumistuen soveltamisessa on useita erityistapauksia, joissa pääsääntö ei riitä vastauksen antamiseen.

Alivuokralainen: jos vuokraat huoneen päävuokralaiselta, muodostat oman ruokakuntasi.

Soluasunto: kukin oma huone on oma ruokakuntansa, vaikka keittiö ja kylpyhuone ovat jaetut.

Perheenjäsen omistaa asunnon: jos asut sukulaisesi omistamassa asunnossa, vuokrasuhteen on oltava todellinen ja vuokra käypä. Liian alhainen ”sukulaisvuokra” voi johtaa tuen leikkaamiseen.

EU-kansalainen: oikeus asumistukeen edellyttää vakituista asumista Suomessa ja yleensä EU-rekisteröintitodistusta.

Kolmannen maan kansalainen: tarvitaan voimassa oleva oleskelulupa, jonka peruste mahdollistaa pysyvän oleskelun.

Ulkomailla työskentely tai oleskelu: yli kuukauden mittainen ulkomaanoleskelu on ilmoitettava ja voi katkaista tuen.

Vankeusrangaistus: tuki keskeytetään yleensä, jos vankeus kestää yli kuukauden, mutta perheenjäsenelle samassa asunnossa voidaan maksaa edelleen.

Suurin osa kielteisistä päätöksistä, takaisinperinnöistä ja viivästyksistä johtuu samoista toistuvista virheistä.

• Ruokakunnan väärä ilmoittaminen. Yleisin: hakija ilmoittaa asuvansa yksin, mutta avopuoliso on tosiasiassa väestötietojärjestelmässä samassa osoitteessa.
• Alivuokralaisen unohtaminen. Jos vuokraat huoneen ulos asunnostasi, alivuokralaisen vuokra on tuloa.
• Tulojen muutosten ilmoittamatta jättäminen.
• Vuokra ja erilliset menot sekaisin. Jos vesi sisältyy vuokraan, älä ilmoita sitä erillisenä.
• Hakemuksen viivästyminen muuton jälkeen. Tukea ei makseta hakemuskuukautta edeltäviltä kuukausilta.
• Liitteiden puuttuminen. Kela ei käsittele hakemusta loppuun ilman vuokrasopimusta ja palkkalaskelmia.
• Sähköpostin ja OmaKelan tarkistamatta jättäminen.
• Opiskelijoiden virhe 2025 jälkeen: korkeakouluopiskelija hakee yhä yleistä asumistukea.

Yleinen asumistuki koki Petteri Orpon hallituksen kaudella merkittävimmän muutoksensa sitten vuoden 2015 lakiuudistuksen.

Korvauskerroin laski 80 prosentista 70 prosenttiin 1.4.2024 alkaen.

Pääkaupunkiseudun korotus poistettiin kuntaryhmän I sisällä, ja ansiotulovähennyksen suuruutta muutettiin tukea pienentävään suuntaan.

Korkeakouluopiskelijat siirrettiin pois yleisen asumistuen piiristä 1.8.2025 alkaen. Vuonna 2017 opiskelijat oli siirretty yleiseen asumistukeen, mutta uudistus palautti heidät opintotuen asumislisän piiriin.

Kuntaryhmät yhdistettiin neljästä kolmeen vuoden 2025 alusta. Useissa kunnissa enimmäisasumismenot laskivat tämän myötä.

Uudistuksen yhteisvaikutus on ollut keskimääräisen tuen merkittävä lasku, ja se on lisännyt toimeentulotuen tarvetta osalla pienituloisia ruokakuntia.