Toimeentulotuki

Toimeentulotuesta säädetään laissa toimeentulotuesta (1412/1997). Vuoden 2017 uudistuksessa perustoimeentulotuki siirrettiin kuntien sosiaalitoimesta Kelan myönnettäväksi; täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäivät edelleen kuntien tehtäväksi. Tämä on yleisin syy siihen, että hakija lähetetään Kelan ja kunnan välillä — Kela käsittelee perustarpeet, kunta poikkeustilanteet.

Tukea myönnetään lain perusteella aina ruokakuntakohtaisesti, samalla periaatteella kuin yleisessä asumistuessa. Päätöksiin voi hakea muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta ja edelleen vakuutusoikeudelta.

Toimeentulotuki on luonteeltaan viimesijainen etuus. Kela on lakisääteisesti velvollinen varmistamaan, että hakija on ensin hakenut kaikki ne ensisijaiset etuudet, joihin hänellä on oikeus — esimerkiksi asumistuen, työttömyysetuuden, sairauspäivärahan tai opintotuen. Hakemus voidaan hylätä, jos näitä ei ole haettu.

Toimeentulotuki on tarkoitettu henkilölle tai ruokakunnalle, joka ei pysty kattamaan välttämättömiä jokapäiväisiä menojaan muista tuloistaan tai varoistaan. Tyypillisiä hakijoita ovat pitkäaikaistyöttömät, joiden työmarkkinatuki ei riitä asumismenojen jälkeen, opiskelijat kesäkuukausina kun opintotuki ei juokse, sekä eläkeläiset, joiden eläke jää alle välttämättömyysmenojen.

Tukea ei myönnetä, jos ruokakunnalla on helposti realisoitavaa varallisuutta — esimerkiksi pankkitilillä yli 1 000 € säästöjä per ruokakunnan jäsen, sijoitusasunto, tai myytävää arvo-omaisuutta. Vakituinen oma asunto, henkilöauto kohtuukäytössä ja koti-irtaimisto eivät kuitenkaan estä tukea.

Hakijan ei tarvitse olla Suomen kansalainen, mutta asumisen on oltava vakituista. EU-kansalaisilta vaaditaan rekisteröity oleskeluoikeus ja kolmansien maiden kansalaisilta voimassa oleva oleskelulupa.

Toimeentulotuki jakautuu kahteen pääosaan, joita haetaan eri viranomaiselta:

1) Perustoimeentulotuki — Kela. Kattaa lakisääteisesti määritellyt perusmenot: ruoka, vaatteet, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtainen ja kodin puhtaus, paikallisliikenne, sanomalehti, puhelin, harrastus- ja virkistystoiminta, asumiskustannukset (vuokra, vesi, sähkö, kotivakuutus), välttämättömät terveydenhuoltomenot.

2) Täydentävä toimeentulotuki — kunta (oma sosiaalitoimi). Kattaa erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot, joita perustoimeentulotuki ei kata: erityisruokavalio, lasten harrastusmenot, hautajaiskustannukset, erityiset sairauskustannukset, muuttokustannukset.

3) Ehkäisevä toimeentulotuki — kunta. Myönnetään harkinnanvaraisesti taloudellisten vaikeuksien ehkäisemiseksi, esim. vuokrarästien maksamiseksi häädön välttämiseksi.

Käytännössä Kela hoitaa pääosan tuesta. Jos hakijalla on poikkeuksellisia menoja, Kela ohjaa täydentävän tai ehkäisevän osan hakemisen kuntaan.

Perustoimeentulotuen määrä lasketaan vertaamalla ruokakunnan menoja perusosaan ja muihin huomioon otettaviin menoihin, ja vähentämällä siitä ruokakunnan tulot ja varat.

Vuoden 2026 perusosa yhden hengen ruokakunnalle on noin 587 €/kk (Helsinki/pääkaupunkiseutu hieman korkeampi, muu Suomi vakio). Toiselle aikuiselle ja lapsille tulee porrastetut lisäosat. Perusosa on tarkoitettu kattamaan jokapäiväiset menot kuten ruoka, vaatteet, hygienia ja vähäinen vapaa-ajan toiminta.

Asumismenot, terveydenhuolto ja muut todelliset välttämättömät menot lisätään perusosan päälle erikseen, mutta vain kohtuullisin osin. Asumismenoissa noudatetaan samaa kohtuullisuusperiaatetta kuin yleisessä asumistuessa — kuntakohtaiset enimmäismäärät ohjaavat sitä, paljonko vuokraa hyväksytään.

Kaava karkeasti: Tuki = (perusosa + muut hyväksytyt menot) − (käytettävissä olevat tulot ja varat). Jos lopputulos on positiivinen, sen verran maksetaan tukea.

Kelan ensimmäinen tarkistus toimeentulotukihakemuksen kohdalla on: onko hakija hakenut kaikki ne etuudet, joihin hänellä on oikeus? Jos ei, hakemus voidaan palauttaa tai hylätä. Yleisimmät ensisijaiset etuudet, jotka tulee hakea ensin:

• Yleinen asumistuki — kattaa asumismenoja, jotka muuten lankeavat toimeentulotuelle.
• Työttömyysetuus — peruspäiväraha tai työmarkkinatuki, jos olet työtön.
• Sairauspäiväraha — jos olet sairauden vuoksi työkyvytön.
• Vanhempainpäiväraha — jos perheessä on pieni lapsi.
• Opintotuki — jos opiskelet päätoimisesti.
• Lapsilisä — universaali, mutta on hakemuksen kohteena.
• Eläke (kansaneläke / takuueläke) — jos olet eläkeiässä tai työkyvyttömyyseläkkeen saaja.

Vasta kun nämä on haettu (myönteisesti tai kielteisesti päätetty), Kela käsittelee toimeentulotukihakemuksen.

Toimeentulotukea voi hakea takautuvasti enintään kuluvalta ja edelliseltä kuukaudelta. Sitä vanhempaa tukea ei myönnetä — joten hakemus kannattaa tehdä heti, kun huomaa, että rahat eivät riitä.

Hakeminen tapahtuu OmaKela-palvelussa kirjautuneena. Käsittelyaika on kiireellisissä tapauksissa enintään 7 arkipäivää; jos elintarvikkeisiin tarvittavat varat ovat lopussa, päätös on tehtävä saman tai seuraavan arkipäivän aikana.

Mukaan tarvitaan: tilitiedot kahdelta edelliseltä kuukaudelta, tositteet asumismenoista (vuokrasopimus, viimeisin vuokranmaksukuitti), välttämättömistä terveydenhuoltomenoista (lääkereseptit, hammashoitokuitit) ja tositteet tuloista (palkkalaskelmat, etuuspäätökset).