Kotihoidon tuki

Kotihoidon tuesta säädetään laissa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1128/1996). Tuki on osa varhaiskasvatuksen rahoituspakettia, jossa perheellä on käytännössä kolme vaihtoehtoa: kunnallinen päivähoito, yksityinen päivähoito (yksityisen hoidon tuella) tai kotihoito (kotihoidon tuella).

Etuus on Kelan maksamaa, mutta merkittävä osa kuntia maksaa lisäksi kuntalisää oman päätöksensä mukaan. Esimerkiksi Helsinki, Espoo ja Tampere maksavat merkittäviä kuntalisiä, jotka voivat moninkertaistaa Kelan maksaman peruspaketin määrän. Kuntalisien ehdot vaihtelevat kunnittain — joissakin kunnissa lisä päättyy lapsen täyttäessä 18 kuukautta, toisissa se jatkuu 3 ikävuoteen asti.

Kotihoidon tuki päättyy automaattisesti, kun lapsi täyttää 3 vuotta tai siirtyy kunnalliseen päivähoitoon — kumpi tapahtuukin ensin.

Kotihoidon tuki koostuu kolmesta osasta:

• Hoitoraha — kiinteä summa per alle 3-vuotias hoidettava lapsi (vuonna 2026 noin 384 €/kk ensimmäisestä lapsesta, 115 €/kk seuraavista alle 3-vuotiaista, 73 €/kk yli 3-vuotiaista sisaruksista).
• Hoitolisä — tarveharkintainen lisä, joka riippuu perheen kuukausituloista. Hoitolisä on enintään noin 207 €/kk, ja se pienenee tulojen kasvaessa.
• Kuntalisä — kuntakohtainen, harkinnanvarainen lisä. Helsingissä noin 264 €/kk pidempään hoitavalle, Espoossa 180 €/kk + lisäportaisto, Tampereella 218 €/kk. Tarkista oman kuntasi sivuilta.

Kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudun perhe voi siis saada noin 850–1 000 €/kk yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta, kun mukaan lasketaan myös lapsilisä.

Kotihoidon tukea voi saada perhe, jolla on vähintään yksi alle 3-vuotias lapsi, joka ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Hoitajana voi toimia:

• Lapsen vanhempi
• Lapsen isovanhempi tai muu sukulainen
• Yksityinen perhepäivähoitaja tai lastenhoitaja
• Toinen vanhemmista perhevapaalta

Jos perheessä on alle 3-vuotiaan lisäksi 3-vuotiaita tai vanhempia sisaruksia, jotka myös pidetään kotona kunnallisen päivähoidon sijasta, heistäkin maksetaan kotihoidon tukea — mutta merkittävästi pienempänä määränä (noin 73 €/kk per yli 3-v. sisarus).

Tukea ei makseta, jos lapsi käyttää kunnallista päivähoitopaikkaa edes osa-aikaisesti tai jos perhe valitsee yksityisen päivähoidon ja saa siihen yksityisen hoidon tukea (joka on eri etuus).

Lähtökohtaisesti kotona oleva vanhempi voi tehdä osa-aikatyötä kotihoidon tuen aikana, mutta omat tulot vaikuttavat hoitolisän määrään. Jos toinen vanhempi käy täysipäiväisesti töissä, vain kotonaolija saa kotihoidon tuen.

Jos haluat osa-aikatyötä etkä kotihoitoa, tutustu joustavaan hoitorahaan tai osittaiseen hoitorahaan, jotka ovat kotihoidon tuen sijaan saatavia, pienempiä summia. Niiden ehto on, että työaika on lyhennetty enintään 30 viikkotuntiin.

Jos perheessä on useita lapsia ja vain osa heistä on kotihoidossa, etuus maksetaan vain kotona pidettävistä lapsista. Päivähoidossa olevat lapset eivät kerrytä tukea.

Kotihoidon tukea ei makseta päällekkäin vanhempainpäivärahan tai työttömyysetuuden kanssa. Tyypillinen aikajärjestys on:

1. Vanhempainraha — kunnes ensimmäisen vanhemman 160 päivän kiintiö loppuu (n. lapsen 9 kuukauden ikään).
2. Toisen vanhemman vanhempainraha — vapaavalintaisessa kohdassa siihen mennessä, kun lapsi täyttää 2 vuotta.
3. Kotihoidon tuki — kun vanhempainrahakausi päättyy, jos lasta hoidetaan edelleen kotona.

Pienituloisen perheen kannattaa lisäksi hakea yleistä asumistukea ja tarvittaessa toimeentulotukea. Lapsilisä juoksee koko ajan automaattisesti.

Huom: jos toinen vanhempi on työtön ja saa työttömyysetuutta, kotihoidon tuki maksetaan kotona olevalle vanhemmalle, ei työttömälle. Työttömyysetuus jatkuu työttömälle vanhemmalle erikseen.

Hakemus tehdään OmaKelassa. Liitteet ovat minimissään: lapsen henkilötunnus (haetaan automaattisesti väestötiedoista), hakijan oma henkilötunnus ja tilinumero.

Tukea voi hakea takautuvasti enintään 6 kuukauden ajalta, joten viivyttely ei aina tarkoita rahan menettämistä — mutta sitä vanhempaa tukea ei makseta.

Päätös tulee yleensä noin 2 viikossa. Kuntalisä haetaan erikseen oman kunnan kautta — jokainen kunta hoitaa lisän hakemuksen ja päätöksen itse, eikä Kela käsittele sitä. Useissa kunnissa kuntalisä haetaan oman kunnan sähköisestä asiointipalvelusta tai paperilomakkeella.