Kansaneläke- ja takuueläkelaskuri 2026

Buronian kansaneläke- ja takuueläkelaskuri arvioi, kuinka paljon Kelan maksamaa kansaneläkettä ja takuueläkettä saat työeläkkeesi rinnalla. Nämä Kelan eläkkeet täydentävät pieniä työeläkkeitä — etenkin jos työhistoriasi on lyhyt, työtulosi olivat matalat tai jos olet ollut paljon kotona lasten kanssa.

Syöttötiedot: kuukausittainen työeläkkeesi (TyEL, KuEL, JuEL tai vastaava), siviilisääty (yksin vai puolison kanssa) ja Suomessa asumisesi pituus 16 vuoden iästä lähtien (vaaditaan vähintään 3 vuotta täydeltä eläkkeeltä, 5 vuotta osittaiselta).

Vuoden 2026 luvut: Täysi takuueläke 990,90 €/kk, jos kokonaiseläkkeesi (työeläke + kansaneläke) jää alle 982,90 €/kk. Takuueläke täyttää eron niin että kokonaiseläkkeesi nousee 990,90 €/kk:n tasolle. Täysi kansaneläke yksinasuvalle 787,07 €/kk, parisuhteessa olevalle alempi (~700 €/kk).

Laskuri näyttää: arvion takuueläkkeestäsi €/kk, kansaneläkkeestäsi €/kk ja kokonaiseläkkeestäsi (työeläke + Kelan eläkkeet). Tulos on suuntaa-antava arvio. Lopullinen päätös perustuu Kelan tarkkoihin laskelmiin, jotka huomioivat asumisen kestoa, työeläkkeen tarkan määrän ja siviilisäätyä koskevat säännöt.

Tärkeä huomio: kansaneläke ja takuueläke vähenevät työeläkkeen kasvaessa. Kansaneläke vähenee 50 senttiä per työeläkkeen euro, ja kun työeläke on yli noin 1 559 €/kk (yksinasuva 2026), kansaneläkettä ei makseta lainkaan. Takuueläkettä on yli 982,90 €/kk:n työeläkkeillä myöskin pieni tai ei lainkaan.

Kansaneläke (joskus "perusturva") on Kelan maksama eläke yli 65-vuotiaille. Tarkoitus on tarjota perusturva niille, joiden työeläkkeen kerrytys on jäänyt pieneksi pitkän kotona olon, lyhyen työuran tai matalan palkan vuoksi.

Takuueläke on Kelan myöntämä lisäosa, joka takaa kaikille yli 65-vuotiaille minimitason 990,90 €/kk vuonna 2026. Tämä on "varmistus" siltä varalta että kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteissumma jää matalaksi. Takuueläke koskee myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevia.

Saanto-oikeus: Hakijan tulee olla yli 65-vuotias (tai työkyvyttömyyseläkkeellä). Suomessa asumista vaaditaan 16 vuoden iästä eläkeikään mennessä:

• Täysi kansaneläke: vähintään 80 % tästä ajanjaksosta on asuttava Suomessa.
• Täysi takuueläke: vähintään 3 vuotta Suomessa asumista 16 vuoden jälkeen.
• Osittainen eläke: lyhempikin asumishistoria voi oikeuttaa, mutta määrä on suhteutettu.

EU/ETA-alueen ja sosiaaliturvasopimusmaiden kansalaisilta vaatimukset ovat lievemmät — heidän asumistaan toisessa EU-maassa voidaan ottaa huomioon kansaneläkkeen kerryttämisessä Suomessa työeläkesäännösten mukaisesti.

Eläkeikä: Kansaneläkkeen vanhuuseläke on 65 vuotta. Työeläkkeen vanhuuseläkeikä nousee asteittain 65–67 vuoden välillä syntymävuoden mukaan: 1955 syntyneet 65 v 6 kk, 1962 syntyneet 65 v 9 kk, jne. Vanhuuseläkettä voi nostaa varhaisemmin pienennettynä (varhennusvähennys 0,4 %/kk) tai myöhemmin korotettuna (lykkäyskorotus 0,4 %/kk).

Yksin asuva vs. parisuhteessa: Kansaneläke on suurempi yksinasuvalle (787,07 €/kk) kuin parisuhteessa olevalle (~700 €/kk). Tämä syrjii pareja, ja sitä on kritisoitu yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta. Takuueläke ei tee eroa parisuhteen perusteella — sen taso on sama.

Kansaneläke vähenee työeläkkeen kasvaessa. Kaava: kansaneläke = täysi kansaneläke − 50 % × työeläke (siitä osasta, joka ylittää nollarajan).

Esimerkki 1 (pieni työeläke, yksin asuva): Työeläke 600 €/kk. Kansaneläkkeen kerroin: vähennys = 0,50 × 600 = 300 €. Kansaneläke = 787,07 − 300 = 487,07 €/kk. Kokonaiseläke = 600 + 487,07 = 1 087,07 €/kk. Tämä ylittää takuueläkkeen rajan, joten takuueläkettä ei makseta.

Esimerkki 2 (matala työeläke, yksin asuva): Työeläke 200 €/kk. Vähennys = 0,50 × 200 = 100 €. Kansaneläke = 787,07 − 100 = 687,07 €/kk. Kokonaiseläke = 200 + 687,07 = 887,07 €/kk. Tämä on alle 982,90 €/kk:n takuueläkerajan, joten takuueläke täyttää eron: takuueläke = 990,90 − 887,07 = 103,83 €/kk. Lopullinen kokonaiseläke = 990,90 €/kk.

Esimerkki 3 (ei työeläkettä, yksin asuva): Työeläke 0 €/kk. Kansaneläke = täysi 787,07 €/kk. Takuueläke = 990,90 − 787,07 = 203,83 €/kk. Kokonaiseläke = 990,90 €/kk.

Esimerkki 4 (parisuhteessa, työeläke 800 €/kk): Vähennys = 0,50 × 800 = 400 €. Kansaneläke = 700 − 400 = 300 €/kk. Kokonaiseläke = 800 + 300 = 1 100 €/kk, ylittää takuueläkerajan.

Esimerkki 5 (korkea työeläke, ei kansaneläkettä): Työeläke 1 600 €/kk (yksin asuva). Vähennys laskennallisesti = 0,50 × 1 600 = 800 €. Kansaneläke = 787,07 − 800 = negatiivinen → 0 €/kk. Takuueläkettä ei myöskään makseta. Kokonaiseläke = 1 600 €/kk.

Asumiskertymä: Jos asumisaika 16 vuoden jälkeen on alle 80 %, kansaneläkettä saadaan suhteutettuna. Esim. 30 vuotta Suomessa + 10 vuotta ulkomailla = 75 % → kansaneläke 75 % täydestä = 590 €/kk (ennen työeläkkeen vähennystä).

Kansaneläke perustuu kansaneläkelakiin (568/2007) ja takuueläke takuueläkelakiin (703/2010). Lait toimeenpanee Kela. Lain valmistelu kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle (STM).

Suomen eläkejärjestelmä on kolmiosainen:

1. Työeläke: Pakollinen, palkka- tai yrittäjätulopohjainen (TyEL palkansaajille, YEL yrittäjille, KuEL kunta-alalle, JuEL valtion alalle, MEL merimiehille). Maksaa työeläkelaitos (Varma, Ilmarinen, Elo jne.). Eläkettä kertyy 1,5 % vuodessa kaikista vakuutetuista tuloista.
2. Kansaneläke: Kelan maksama perusturva niille, joilla on alhainen tai ei lainkaan työeläkettä. Verovaroin rahoitettu.
3. Takuueläke: Kelan maksama vähimmäisturva, joka takaa kaikille yli 65-vuotiaille tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleville minimitason 990,90 €/kk (2026). Verovaroin rahoitettu.

Kansaneläke on tarkoitettu täydentämään pieniä työeläkkeitä. Takuueläke on "viimesijainen" turva, joka tarttuu vasta sitten kun työeläke + kansaneläke jää alle minimitason. Vuosittain Suomessa noin 100 000 henkilöä saa täyttä takuueläkettä ja noin 200 000 henkilöä jonkinlaista kansaneläkettä.

Vuosittainen indeksointi: Kansan- ja takuueläke tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaan, joka seuraa elinkustannusindeksin ja palkkaindeksin yhdistelmää (80 % palkkaindeksi + 20 % elinkustannusindeksi). Vuonna 2026 indeksi nousi noin 2,1 %, joten täysi takuueläke nousi 970,32 €/kk:sta 990,90 €:oon.

Verotus: Eläke on verotettavaa tuloa. Eläkeläisillä on omat veroprosenttinsa, jotka ovat usein hieman alempia kuin palkkatulon vastaavat (vanhuuseläkevähennys, perusvähennys, työtulovähennys ei kuitenkaan koske). Kelan eläkkeestä peritään ennakonpidätys verokorttisi mukaisesti. Etuusveroprosentin pyytäminen kannattaa, kun on useita eläkelähteitä.

Kansaneläkettä ja takuueläkettä haetaan OmaKelassa (kela.fi/elake) tai paperilomakkeella (E 204 ja TT 1). Hakemus on syytä jättää 3–4 kuukautta ennen eläkeikää tai työkyvyttömyyseläkkeen alkua, jotta päätös ehditään tehdä ja maksu alkaa heti.

Tarvittavat tiedot ja liitteet: Henkilötunnus, työeläkelaitosten myöntämispäätökset (Eläketurvakeskuksesta saadaan automaattisesti), tieto Suomessa asumisaikajaksoista (Digi- ja väestötietovirasto), tieto ulkomailla asumisesta ja työskentelystä, tilinumero. Mikäli olet ollut jossain Suomen ulkopuolella EU/ETA-maassa, Kela vaihtaa tietoja sähköisesti EESSI-järjestelmän kautta.

Päätös tehdään 2–8 viikossa, ulkomaisten asumisten kanssa pidempään. Päätös on kaksiosainen: kansaneläkkeen päätös ja takuueläkkeen päätös. Eläkettä maksetaan jälkikäteen kuukauden 4. päivänä Kelan rekisterissä olevalle pankkitilille.

Eläkeläisen asumistuki: Eläkkeellä olevat eivät saa yleistä asumistukea. Heille on oma eläkkeensaajan asumistuki, joka lasketaan eri säännöillä ja on yleensä avokätisempi pienituloisille pensionääreille. Eläkkeensaajan asumistukea kannattaa hakea kansan-/takuueläkehakemuksen yhteydessä, jos asuntomenot ovat suhteellisen suuret eläkkeen kokoon nähden.

Erityinen takuueläke maahanmuuttajille: Vuoteen 2018 asti Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset, jotka eivät saaneet täyttä kansaneläkettä lyhyen Suomessa asumisen vuoksi, saivat poikkeuksellisesti takuueläkkeen ilman täyttä asumiskertymää. Vuonna 2018 sääntö muutettiin: nyt takuueläkkeen saaminen edellyttää 3 vuoden Suomessa asumista 16 vuoden iästä lukien. Tämä on koskenut etenkin maahanmuuttajia, jotka muuttivat Suomeen vasta lähellä eläkeikää.

Tarkistuspäätökset: Eläke tarkistetaan automaattisesti, kun työeläke muuttuu (esim. uusi eläke alkaa toisesta maasta, kuoleman tapahtuessa puolisoetuus alkaa, tai eläkkeen indeksitarkistus kalenterivuoden alussa). Eläkeläisen tulee ilmoittaa Kelaan: muuton ulkomaille, siviilisäädyn muutoksen, ulkomaisen eläkkeen alkamisen, asumisaikojen muutoksen.

Onko kansaneläke ja takuueläke verotettavaa? Kyllä, molemmat ovat verotettavaa tuloa. Eläkeläisillä on kuitenkin alennettu veroprosentti monin verotuksellisin perustein (vanhuuseläkevähennys, perusvähennys). Vain kaikkein pienituloisimmilla eläkkeestä ei pidätetä veroa lainkaan.

Voinko saada kansaneläkettä jos asun ulkomailla? Yleensä kyllä, jos olet EU/ETA-alueella ja sinulla on aiempaa Suomessa asumista. Eläke maksetaan ulkomaiselle pankkitilille. Asumistukea ei kuitenkaan voi saada ulkomaille muutettaessa. Sosiaaliturvasopimusmaista saatuja eläkkeitä otetaan huomioon Suomen kansaneläkkeessä.

Vähennetäänkö kansaneläkettä myös ansiotuloista? Ei suoraan kuten työeläkkeestä. Mutta jos jatkat työskentelyä eläkkeen rinnalla, ansiotulosi voivat vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen ja takuueläkkeeseen. Varsinaista työtuloa ei vähennetä kansaneläkkeestä — vain työeläkkeen kerrytys on huomioitu.

Voinko nostaa eläkkeen aikaisemmin? Vanhuuseläkkeen voi nostaa varhennettuna 63-vuotiaana, mutta varhennuksesta tehdään pysyvä vähennys: 0,4 %/kk × varhennusajan kuukausimäärä. Esim. 12 kuukautta varhainen nosto = 4,8 % pysyvä vähennys eläkkeestä. Lykkäyskorotus toimii toiseen suuntaan: jos lykkäät eläkettä yli vanhuuseläkeiän, saat 0,4 %/kk korotuksen lykkäysajan ajalta.

Mitä tapahtuu kun puoliso kuolee? Lesken kansaneläkettä voi hakea, jos puoliso oli kansan- tai työeläkkeellä. Lesken eläke koostuu yleensä alkueläkkeestä ja jatkoeläkkeestä, joiden suuruus riippuu lesken iästä, kuolleen puolison eläkkeestä ja yhteisten lasten lukumäärästä. Lesken eläke ei ole automaattinen — se on aina haettava erikseen.

Voinko nostaa kansaneläkettä Suomessa työskennellessäni? Vanhuuseläkkeellä työskentely on mahdollista. Eläke maksetaan normaalisti, ja ansiotulosta peritään normaali ennakonpidätys. Tämä on yleinen tilanne joka kuuluu Suomen eläkejärjestelmän kannustimiin: eläkkeen rinnalla työskentely kerryttää uutta työeläkettä, joka maksetaan myöhemmin. Vuonna 2026 "isoäidin uusi eläke" -sääntö: jos jatkat työtä ja kerrytät uutta TyEL:ä, saat noin 1,5 %:n vuosittaisen lisäeläkkeen 70-vuotiaaseen asti.