Työttömyysturva
Unemployment security
Peruspäiväraha, työmarkkinatuki tai ansiopäiväraha — turvaa toimeentulosi työttömyyden ajaksi.
Aloita hakemus →Suomalainen työttömyysturva muodostuu kolmesta osasta: peruspäiväraha (Kela, työssäoloehdon täyttäville), työmarkkinatuki (Kela, kun työssäoloehto ei täyty tai peruspäivärahan enimmäisaika on käytetty) ja ansiopäiväraha (työttömyyskassan jäsenille, korkeampi tasoinen). Hakeminen edellyttää aina, että olet ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon ennen ensimmäistä työttömyyspäivää. Etuus maksetaan jälkikäteen kuukausi kerrallaan, ja sen aikana on velvollisuus hakea aktiivisesti työtä sekä osallistua TE-toimiston tarjoamiin palveluihin.
Edellytykset
Voit saada työttömyysetuutta jos:
- Olet 17–64-vuotias
- Asut vakituisesti Suomessa
- Olet ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi
- Olet kykenevä ja halukas vastaanottamaan kokoaikatyötä
- Sinulla ei ole oikeutta täysimääräiseen palkkaan, eläkkeeseen tai muuhun ensisijaiseen etuuteen
Lakiperusta ja kolme tasoa
Suomalaisen työttömyysturvan keskeiset säädökset ovat työttömyysturvalaki (1290/2002) sekä työttömyysetuuksien rahoituslaki. Järjestelmä on rakennettu kolmiportaiseksi:
- Peruspäiväraha (Kela) — kun työssäoloehto täyttyy mutta et ole työttömyyskassan jäsen. Vakiomäärä, vuonna 2026 noin 38,71 €/arkipäivä.
- Työmarkkinatuki (Kela) — kun työssäoloehto ei täyty tai peruspäivärahan 400 päivää on käytetty. Tarveharkintainen, samansuuruinen kuin peruspäiväraha mutta voi pienentyä puolison tulojen vuoksi.
- Ansiopäiväraha (työttömyyskassa) — kassan jäsenelle, lasketaan aiempien tulojen perusteella, lähtökohtaisesti merkittävästi peruspäivärahaa korkeampi.
Buronia auttaa Kelan etuuksien — peruspäivärahan ja työmarkkinatuen — hakemuksessa. Ansiopäiväraha haetaan suoraan omasta työttömyyskassasta.
Ilmoittaudu ensin TE-toimistoon
Tärkein yksittäinen sääntö: etuutta ei makseta, jos et ole ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ilmoittautuminen tehdään verkossa tyomarkkinatori.fi-palvelussa.
Ilmoittautumisen jälkeen TE-toimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle siitä, että täytät työttömyysetuuden saamisen yleiset edellytykset (työtön, työkykyinen, työmarkkinoiden käytettävissä). Ilman tätä lausuntoa Kela ei voi maksaa tukea, vaikka kaikki muut edellytykset täyttyisivät.
Työnhakija on velvollinen etsimään aktiivisesti työtä — vuoden 2022 alussa voimaan astunut pohjoismainen työvoimapalvelumalli edellyttää tyypillisesti neljää työnhakua kuukaudessa. Laiminlyönti johtaa karenssiin tai tuen menettämiseen.
Työssäoloehto — peruspäivärahan kynnys
Peruspäivärahan saamiseksi tulee täyttyä työssäoloehto: viimeisten 28 kuukauden aikana on oltava vähintään 26 viikkoa palkkatyötä, jossa työaika on vähintään 18 tuntia viikossa ja palkka on työehtosopimuksen mukainen.
Kun työssäoloehto on täyttynyt kerran, peruspäivärahaa voi saada enintään 400 maksupäivää (yli 58-vuotiailla 500 päivää, alle 25-vuotiailla 300 päivää). Päiväraha maksetaan viidelle arkipäivälle viikossa.
Jos työssäoloehto ei täyty tai 400 päivän enimmäismäärä on käytetty, etuus muuttuu työmarkkinatueksi, jonka kestoa ei ole rajoitettu — mutta jossa puolison tulot ja oma omaisuus vaikuttavat tuen suuruuteen.
Työmarkkinatuen tarveharkinta
Työmarkkinatuki on tarveharkintainen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tukea pienentää tai estää saamasta sitä:
- Puolison tulot, jos ne ylittävät tietyn rajan
- Vanhempien luona asuvan nuoren vanhempien tulot
- Hakijan oma muu tulo (osa-aikatyö, pääomatulot)
Aikuisilla, jotka asuvat omassa taloudessa, työmarkkinatuki maksetaan käytännössä lähes peruspäivärahan suuruisena, ellei puolisolla ole merkittäviä tuloja. Vanhempiensa luona asuvalla nuorella puolestaan vanhempien tulot voivat alentaa tuen huomattavasti.
Jos olet pitkäaikaistyötön ja työmarkkinatukesi jää pieneksi, kannattaa lähes aina hakea myös yleistä asumistukea ja tarvittaessa toimeentulotukea. Nämä kolme yhdessä muodostavat työttömän sosiaaliturvan rungon.
Karenssi ja työnhakijan velvollisuudet
Työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että noudatat työnhakijan velvollisuuksia. Karenssin tai tuen menetyksen voi aiheuttaa esimerkiksi:
- Työstä eroaminen ilman pätevää syytä — yleensä 90 päivän karenssi.
- Työn vastaanottamisesta kieltäytyminen — 90 päivän karenssi.
- TE-toimiston palveluiden laiminlyönti — 7 päivän karenssi ensimmäisellä kerralla.
- Liian vähäinen työnhaku (alle 4 hakua/kk) — 7 päivän karenssi tai osa-aikainen tuen alentuminen.
Jos saat sairauspäivärahaa tai työnantaja maksaa palkkaa, työttömyysetuutta ei makseta päällekkäin. Vastaavasti jos siirryt eläkkeelle, työttömyysetuus päättyy ja sen tilalle tulee eläke.
Lapsikorotus ja perhe-elämä
Työttömyysetuuteen maksetaan lapsikorotus jokaisesta huollettavasta alle 18-vuotiaasta lapsesta. Vuonna 2026 lapsikorotus on noin 6–10 €/arkipäivä lasten määrästä riippuen.
Perheelliset hakijat voivat lisäksi olla oikeutettuja muihin etuuksiin: lapsilisä jokaisesta lapsesta automaattisesti, yleinen asumistuki asumismenoihin sekä tarvittaessa toimeentulotuki viimesijaisena.
Jos perheessä on pieni lapsi ja olet jäämässä työttömäksi vanhempainvapaan jälkeen, harkitse kotihoidon tuen hakemista. Sen rinnalla työttömyysetuutta ei makseta, mutta kotihoidon tuki + kuntalisä voi tietyissä kunnissa olla yhteensä työmarkkinatukea suurempi.