Lapsilisä

Lapsilisästä säädetään lapsilisälaissa (796/1992). Etuus on Suomen sosiaaliturvajärjestelmän vanhimpia ja yksinkertaisimpia: se on universaali, eli jokaisesta Suomessa asuvasta alle 17-vuotiaasta lapsesta maksetaan lapsilisää riippumatta vanhempien tuloista, varallisuudesta tai työtilanteesta.

Tukea myöntää ja maksaa Kela. Toisin kuin tarveharkintaisissa etuuksissa kuten toimeentulotuessa tai asumistuessa, lapsilisä ei pienene perheen muiden tulojen vuoksi eikä sitä peritä takaisin tulorajojen ylittyessä.

Lapsilisä on verotonta tuloa — sitä ei lasketa muiden Kelan etuuksien tai verotuksen tulopohjaan. Se ei vaikuta esimerkiksi asumistuen tai toimeentulotuen määrään, vaikka muodollisesti kuuluu ruokakunnan käytettäviin varoihin.

Lapsilisän kuukausimäärä porrastuu lapsijärjestyksen mukaan. Vuoden 2026 määrät (vahvistettu Kelan viimeisimmillä luvuilla) per kuukausi:

Lisäksi yksinhuoltajakorotus on noin 73,30 €/kk per lapsi. Yksinhuoltajaksi katsotaan henkilö, joka ei elä yhteistaloudessa toisen aikuisen kanssa — saman katon alla asuva avopuoliso poistaa oikeuden korotukseen.

Alle 3-vuotiaista lapsista maksetaan myös varhaiskasvatuksen lapsilisän alkuosa, joka on lapsilisän pieni korotus 3 vuoden ikään saakka.

Lapsilisää voi saada henkilö, joka tosiasiallisesti hoitaa lasta. Yleensä tämä on lapsen vanhempi, mutta se voi olla myös huoltaja, sijaisvanhempi tai muu lasta pysyvästi hoitava aikuinen.

Lähtökohtaisesti tukea maksetaan äidille, jos vanhemmat eivät ole sopineet toisin. Jos lapsen vanhemmat asuvat eri talouksissa, lapsilisä maksetaan sille, jonka luona lapsi pääsääntöisesti asuu väestörekisterimerkinnän mukaan.

Lapsen on asuttava vakituisesti Suomessa. Tilapäinen oleskelu ulkomailla, esim. lyhyt loma tai opiskeluvaihto, ei katkaise oikeutta tukeen. Jos lapsi muuttaa pysyvästi ulkomaille, lapsilisä päättyy.

Lapsilisä lakkaa sen kuukauden lopussa, jona lapsi täyttää 17 vuotta. Tämän jälkeen perheen taloudellista tukea jatkavat lähinnä:

• Opintotuki — jos lapsi jatkaa opintoja toisella asteella tai myöhemmin korkeakoulussa.
• Lapsen omat asumistuki ja toimeentulotuki — jos hän muuttaa omilleen pienituloisena.

Lapsilisä päättyy myös, jos lapsi menee naimisiin, alkaa saada itse kansaneläkettä tai siirtyy vakituisesti ulkomaille. Vanhemman kuolema ei keskeytä lapsilisää, vaan se siirtyy automaattisesti toiselle huoltajalle tai sijaisvanhemmalle.

Lapsilisää haetaan vain kerran lapsen syntymän tai Suomeen muuton jälkeen. Tämän jälkeen tukea maksetaan automaattisesti kuukausittain, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta — uutta hakemusta ei tarvita.

Hakemus tehdään OmaKelassa sähköisesti. Hakemukseen tarvitaan lapsen henkilötunnus, joka saadaan automaattisesti väestötietojärjestelmästä, sekä hakijan oma henkilötunnus ja tilinumero. Mukaan ei tarvita liitteitä — Kela tarkistaa tiedot väestötietojärjestelmästä suoraan.

Käsittely on yleensä nopeaa, alle kaksi viikkoa. Tuki maksetaan kuukauden alussa edelliseltä kuukaudelta. Lapsilisä voidaan myöntää takautuvasti enintään 6 kuukauden ajalta, joten viivyttely hakemuksessa ei välttämättä tarkoita, että rahaa menetettäisiin — mutta sitä vanhempaa tukea ei makseta.

Lapsilisä on harvoin perheen ainoa Kelan etuus. Tyypillinen lapsiperheen etuusyhdistelmä koostuu seuraavista, toisiaan täydentävistä etuuksista:

• Lapsilisä — universaali kuukausittainen tuki jokaisesta lapsesta.
• Vanhempainpäiväraha — lapsen syntymän tai adoption jälkeen noin vuoden ajaksi.
• Kotihoidon tuki — vanhempainvapaan päätyttyä, kun alle 3-vuotiasta lasta hoidetaan kotona.
• Yleinen asumistuki — pienituloisen lapsiperheen vuokra-apuna.
• Toimeentulotuki — viimesijaisena, jos kaikki muut etuudet eivät riitä.

Useat näistä voi hakea samalla kerralla — Buronia auttaa tekemään niistä yhden, johdonmukaisen hakemuskokonaisuuden, jossa tiedot eivät ole ristiriidassa keskenään.