Sairauspäivärahan laskuri 2026

Buronian sairauspäivärahalaskuri arvioi Kelan maksaman sairauspäivärahan päiväkohtaisen ja kuukausikohtaisen määrän vuositulojen ja sairauspoissaolon keston perusteella. Sairauspäivärahaa maksetaan työ- tai opiskelukyvyttömyyden ajalta, kun työnantaja ei enää maksa palkkaa.

Laskuri käyttää Kelan virallista kaavaa: päiväraha = 70 % päiväpalkasta vuositulojen tietyssä taitepisteessä asti, ja taitepisteen ylittävältä osalta 20 %. Vuoden 2026 taitepisteet vastaavat noin 33 150 €:n vuosituloa. Päiväraha lasketaan työpäivien lukumäärän mukaan (5 päivää viikossa, ei viikonloppuja).

Sairauspäivärahaan on omavastuuaika: sairastumispäivä + 9 arkipäivää. Päivärahaa maksetaan vasta tämän jälkeen ja enintään 300 työpäivän ajalta saman sairauden perusteella. Pitkäaikaisten sairauksien hoitoon haetaan kuntoutustukea, työkyvyttömyyseläkettä tai osasairauspäivärahaa.

Laskuri ottaa huomioon vuositulot 12 kuukauden tarkastelujaksolta, joka päättyy 1 kalenterikuukausi ennen sairauden alkua. Tulot voivat olla palkka, yrittäjätulo (YEL-työtulon mukainen), tai työttömyysetuus. Vähimmäismäärä 2026 on 31,99 €/työpäivä — tätä alempaa päivärahaa ei makseta vaikka tulot olisivat alle laskennallisen rajan.

Tulos on suuntaa-antava arvio. Lopullinen päätös perustuu Kelan tarkkoihin tietoihin, joissa otetaan huomioon mm. lyhytaikaiset työsuhteet, lähdeverotettu tulo, vakuutuskaudet ja erikoistapaukset (esim. työnantajan jaettu sairausajan palkka).

Sairauspäivärahaa voivat saada Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt, joilla on työ- tai opiskelukyky alentunut sairauden tai tapaturman seurauksena. Hakijan tulee olla 16–67-vuotias.

Sairauspäivärahaa maksetaan kun työnantaja ei enää maksa sairausajan palkkaa. Suomen työsopimuslain mukaan työnantaja maksaa palkkaa 10 ensimmäistä työpäivää sairaudesta, ellei työsopimus tai työehtosopimus määrää pidempää aikaa. Sairauspäivärahaa haetaan tämän jakson jälkeen.

Yrittäjillä, joilla on YEL-vakuutus, sairauspäivärahaa lasketaan YEL-työtulon perusteella. Yrittäjä voi hakea sairauspäivärahaa heti sairauspäivän jälkeen, koska yrittäjillä ei ole sairausajan palkkaa.

Erityistilanteet: Opiskelijat saavat sairauspäivärahaa, jos sairaus haittaa päätoimista opiskelua. Työttömät saavat sairauspäivärahaa, jonka taso lasketaan työttömyysetuuden perusteella tai vähimmäismäärän mukaan. Vanhempainvapaalla olevat saavat ensisijaisesti vanhempainpäivärahaa; sairauspäivärahaan voi siirtyä jos sairaus jatkuu vanhempainvapaan päättymisen jälkeen.

Päivärahaa ei makseta: omavastuuajalta (sairauspäivä + 9 arkipäivää), aikana jolloin saa toista samaa elatustarkoitusta vastaavaa etuutta (esim. äitiysraha, vanhempainraha), eikä jos sairaus on aiheutettu omasta tahallisesta tai törkeän huolimattomuuden vuoksi. Päihteiden vaikutuksen alaisena tehtyä vahinkoa ei pääsääntöisesti korvata.

Sairauspäiväraha perustuu sairausvakuutuslakiin (1224/2004), jota Kela toimeenpanee. Laki on osa pakollista sairausvakuutusta, jonka kustannukset rahoitetaan vakuutettujen ja työnantajien sairausvakuutusmaksuilla sekä valtion rahoituksella. Vuonna 2026 työnantajan sairausvakuutusmaksu on 1,87 % palkasta ja palkansaajan sairausvakuutusmaksu (sairaanhoitomaksu + päivärahamaksu) yhteensä noin 1,42 % palkasta.

Sairauspäivärahaa maksaa Kela (Kansaneläkelaitos) keskitetysti. Päätökset tehdään Kelan paikallistoimistoissa tai etäpalveluna. Hakemus tehdään pääosin OmaKelassa (oma.kela.fi). Sairauspäivärahaa myönnettäessä tarvitaan aina lääkärintodistus (A-todistus), jossa käy ilmi diagnoosi (ICD-10-koodi) ja työkyvyttömyysaika.

Sairauspäivärahan vähimmäismäärä 2026 on 31,99 €/työpäivä, mikä vastaa noin 689 €/kk (21,5 työpäivää). Tähän on oikeus jokaisella vakuutetulla, vaikka vuositulot olisivat olleet alle laskennallisen rajan tai työsuhde vasta alkanut. Vähimmäismäärään kuuluu myös opiskelijoita ja kotiäitejä joiden vuositulo lähestyi nollaa, jos heillä on diagnostisesti perusteltu sairaus.

Vuoden 2026 muutokset: omavastuuaika säilyy ennallaan (sairauspäivä + 9 arkipäivää), mutta osasairauspäivärahan kynnystä on tiukennettu — jäljellä olevan työajan tulee olla 40–60 % normaalista työajasta. Etuusperusteen muutos: tulopohjana käytetään verotuksessa vahvistettuja vuosituloja eikä ennakonpidätysperusteisia palkkoja kuten aiemmin.

Päiväraha = 70 % päiväpalkasta taitepisteeseen asti, ja sen ylittävältä osalta 20 %. Päiväpalkka = vuositulot / 300 (vuoden työpäivien lukumäärä). Vuoden 2026 taitepisteet ovat noin 33 150 €/vuosi (~110,50 €/päivä) ensimmäisellä kerroinrajalla.

Esimerkki 1 (matalapalkkainen): Vuositulo 18 000 € (~1 500 €/kk). Päiväpalkka 60,00 €. Päiväraha = 70 % × 60,00 = 42,00 €/työpäivä. Kuukausipäiväraha noin 902 € (21,5 päivää). Verojen jälkeen netto noin 770 €/kk.

Esimerkki 2 (keskituloinen): Vuositulo 33 000 € (~2 750 €/kk). Päiväpalkka 110,00 €, joka on juuri taitepisteen alapuolella. Päiväraha = 70 % × 110,00 = 77,00 €/työpäivä. Kuukausipäiväraha noin 1 656 € bruttoa.

Esimerkki 3 (korkeampi tulo): Vuositulo 50 000 € (~4 167 €/kk). Päiväpalkka 166,67 €. Taitepisteeseen asti (110,50 €) sovelletaan 70 %, sen jälkeen 20 %. Päiväraha = 0,70 × 110,50 + 0,20 × (166,67 − 110,50) = 77,35 + 11,23 = 88,58 €/työpäivä, eli ~1 904 €/kk bruttoa. Korkeammillakaan tuloilla päiväraha kasvaa hitaasti, koska 20 %:n kerroin on pieni.

Esimerkki 4 (yrittäjä, YEL-työtulo): Yrittäjän YEL-työtulo 30 000 €/vuosi (perustaso). Sairauspäiväraha lasketaan tästä YEL-työtulosta — ei yrityksen liikevaihdosta tai kirjanpidollisesta voitosta. Päiväpalkka 100,00 €. Päiväraha = 70 % × 100,00 = 70,00 €/työpäivä. Tämä on tärkeä syy nostaa YEL-työtulo realistiseksi, sillä vakuutusmaksun säästäminen pienellä YEL-työtulolla ei kannata sairaustapauksissa.

Vähimmäismäärä: Jos lasketulla kaavalla saadaan alle 31,99 €/päivä, maksetaan vähimmäismäärä 31,99 €/päivä = 687,79 €/kk. Tämä koskee mm. opiskelijoita ja äitejä joiden vuositulo on alle ~13 700 €.

Omavastuuaika: Sairauspäivärahaa maksetaan vasta sairauspäivän jälkeen 9 arkipäivän kuluttua. Tämä on 10 päivän omavastuujakso (sairauspäivä mukaan luettuna). Työsopimuslain mukaan työnantaja maksaa sairausajan palkkaa pääsääntöisesti tämän omavastuuajan, joten vakituisessa työsuhteessa olevalle päivärahaa alkaa kertyä yleensä työsopimuksen mukaisen sairausajan palkanmaksun loputtua.

Yhdenmukaiset sairauspoissaolot: Saman sairauden tai vamman aiheuttamia sairauspoissaolojaksoja yhdistetään, jos niiden välissä on alle 30 työpäivää tervettä työaikaa. Tämä on tärkeä rajoitus: jos sairaus uusiutuu pian, omavastuuaika on jo täytetty ja päivärahaa maksetaan heti.

Enimmäiskesto: 300 työpäivää saman sairauden perusteella. Päivien laskenta lähtee siitä päivästä, jolloin Kela alkaa maksaa päivärahaa. Päiviä lasketaan ainoastaan ne, joilta päivärahaa on maksettu — viikonloput ja arkipyhät eivät kuluta päiviä. Kun 300 päivää on käytetty, henkilöllä on yleensä oikeutta hakea kuntoutustukea (Kela) tai työkyvyttömyyseläkettä (työeläkelaitos), joiden päätöksiin on pitkät käsittelyajat.

Osasairauspäiväraha: Sairaalassa olevat tai osittain työkykyiset voivat hakea osasairauspäivärahaa, joka mahdollistaa osa-aikatyöskentelyn ja päivärahan yhdistämisen. Vuoden 2026 sääntö on, että osa-aikatyön tulee olla 40–60 % normaalista työajasta — tätä rajaa tiukennettiin 2025 (ennen 30–70 %). Osasairauspäivärahaa maksetaan 50 % normaalista päivärahasta, ja työsuhde voi jatkua osa-aikaisena samalla työnantajalla.

Erityisraskausraha: Erikoiskategoria sairauspäivärahaa raskaana oleville naisille, joiden työtehtävät vaativat siirtymistä turvallisempiin tehtäviin tai työstä luopumista raskaudesta johtuvan terveyssyyn vuoksi. Tätä haetaan erikseen Kelasta lääkärin lausunnolla, ja se maksetaan ennen vanhempainpäivärahaa.

Sairauspäivärahaa haetaan OmaKelassa (kela.fi/sairauspaivaraha) tai paperilomakkeella (SV 8). Hakemuksen liitteeksi tarvitaan A-lääkärintodistus työkyvyttömyydestä. Lääkäri voi toimittaa todistuksen suoraan Kelaan sähköisesti (Kanta-palvelu). Hakemus on tehtävä viimeistään 2 kuukautta sen kuukauden jälkeen, jolta päivärahaa haetaan, muuten oikeus voi vanheta.

Päätös tehdään yleensä 2–4 viikossa. Kelaan toimitetaan tarvittaessa lisätietoja työnantajalta (työsuhde- ja palkkatiedot). Päiväraha maksetaan jälkikäteen kahden viikon välein hakijan ilmoittamalle pankkitilille. Suomessa pidempi sairauspoissaolo edellyttää 30 päivän jälkeen lisälääkärintodistusta (B-todistus), jonka kustannukset Kela korvaa joko kokonaan tai osittain.

Verotus: Sairauspäiväraha on verotettavaa tuloa. Kela pidättää ennakonpidätyksen verokorttisi mukaisesti. Etuuden veroprosentti on yleensä alempi kuin palkkatulon, koska perusvähennys ja työtulovähennys vaikuttavat eri tavoin. Etuusveroprosentin voi pyytää erikseen verohallinnosta (Vero.fi). Pitkäaikaisesta sairauspäivärahasta kannattaa pyytää etuusveroprosentti, jotta vältytään kalliilta jälkiveroilta.

Sairauspäivärahan ja muiden etuuksien yhteensovittaminen: Sairauspäivärahaa ei voi saada samalta ajalta kuin äitiys-/isyys-/vanhempainrahaa, työttömyyspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä tai vastaavaa toista korvaavaa etuutta. Jos hakija saa toistakin etuutta, Kela laskee yhteensovittamisen automaattisesti ja maksaa korkeamman etuuden.

Suomessa sairauspäiväraha on luotettava ensisijainen turva pitkäaikaiseen sairauteen. Se ei kuitenkaan korvaa täyttä palkkaa, joten työpaikan vapaaehtoisten täydennysvakuutusten merkitys (sick pay top-up) korostuu pitkissä sairauspoissaoloissa.